Turun yliopiston professori Veli-Pekka Toropainen on tutkinut 1500- ja 1600-lukujen verotusasiakirjoista ja Janakkalan käräjien asiakirjoista, mitä ne kertovat Valajärvellä olevasta Niinisalon tilasta ja sen asukkaista. Alla on muutamia otteita tutkimuksesta:
Janakkalan Niinisalon isäntänä mainitaan maakirjojen alusta vuodesta 1539 vuoteen 1543 Knut Andersson. Seuraavana isäntänä mainitaan vuodesta 1544 vuoteen 1553 ja uudelleen vuodesta 1555 vuoteen 1564 Johan Knutsson. Vuonna 1554 veroisäntänä on Staffan Knutsson. Vuosina 1565−1570 vuorottelevat veroisäntinä tässä järjestyksessä Claes Knutsson, Knut Claesson, Johan Knutsson ja Claes Knutsson. Vuodesta 1571 maakirjaisännäksi vakiintuu Matts Henriksson, joka mainitaan kymmenysveroluettelossa isännäksi jo edellisenä vuonna. Matts Henriksson pysyy tämän kruununtilan isäntänä vuoteen 1593, mutta hänet mainitaan varattomaksi viimeksi mainittuna vuonna.
Janakkalan Niinisalossa mainitaan vuoden 1624 karja- ja kylvöveroluettelossa isäntänä Nils Thomasson. Hänen karjaansa kuului tamma, kaksi lehmää, hieho, kaksi mullikkaa, kaksi vuohta, neljä lammasta ja neljä sikaa. Tilan kylvö oli kolme tynnyriä. Vuoden 1627 Janakkalan karjaveroluetteloon merkittiin Niinisalon isännäksi Nils Thomasson, jolla oli hevonen, kaksi lehmää, nuori vuohi, kaksi lammasta ja kaksi nuorta sikaa. Hän kylvi ruista kolme tynnyriä, herneitä kapan ja ohraa kapan.
Kaikki Janakkalan pitäjän talonpojat määrättiin osallistumaan pappilan piispantuvan korjaukseen, sillä se oli rappeutunut ja sen katto vuoti.
Janakkalasta sakotettiin käräjillä maaliskuussa 1631 kolmella hopeamarkalla kruunun määräämiin kyyteihin osallistumisen laiminlyönnistä 16 talonpoikaa kymmenestä eri kylästä. Heidän joukossaan oli Niinisalon talonpoika.
Niinisalon Matts Nilssonia sakotettiin elokuussa 1638 kolmella hopeamarkalla siitä, että hän oli karannut oikeudesta eikä tullut vastaamaan entiselle voudille Joachim Erikssonille vahingonteosta.
Niinisalon talon nimi esiintyy ensimmäisen kerran noin v. 1700 piirretyllä kartalla. Nimen alla on teksti ”guistigsgård”, joka tarkoittanee kestikievaria.