Vesiekosysteemi

Kuva: Pekka Koskinen.

Hyvä vedenlaatu parantaa kalakantaa ja terve kalakanta parantaa vedenlaatua. Vesiekosysteemin tutkiminen auttaa meitä kehittämään molempia.

Päätavoitteenamme on pitää Valajärvi hyvässä ekologisessa tilassa. Olemme 50 vuoden aikana toteuttaneet useita hankkeita Valajärven vedenlaadun parantamiseksi. Olemme monin tavoin tutkineet järven ekosysteemiä, jotta osaisimme kohdistaa parannushankkeet oikein.

Tutkimushanke Valajärven vesiekosysteemin selvittämiseksi toteutettiin vuosina 2024-2025. Tulosten pohjalta laaditaan strategia ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma vuosille 2025–2030.

Tutustu raporttiin

”Valajärven ekosysteemitutkimukset vuonna 2024 ja vedenlaadun kehitys”
(KVVY Tutkimus Oy, 31.12.2025)

Hanke sai EU:n maaseuturahoitusta Leader Linnaseudulta.

Yhteenveto tutkimushankkeesta

Tutkimushankkeeseen kuului neljä osa-aluetta:

Valajärven kalastotutkimus
Valajärven kalaston elohopeapitoisuus
Valajärven eläinplanktonin tutkimus
Pintasedimenttien piilevälajiston ja lajistosuhteiden määrittäminen
Lisäksi mitattiin vedenlaatu, lämpötila ja happipitoisuus

Yhteenvetona voidaan todeta seuraavaa:

Valajärvi on niukkaravinteinen ja happamuustasoltaan neutraali.
Ulkoinen ravinnekuormitus on kohtalaisen vähäinen. Järven ravinnepitoisuudet eivät ole juuri muuttuneet aiemmista mittauksista ja järvi on hyvässä, jopa erinomaisessa tilassa.
Valuma-alueeelta huuhtoutuva humus aiheuttaa veden tummumista ja kalojen on vaikeampi löytää ravintoa.
Planktonlevien määrää osoittava klorofyllipitoisuus oli pienentynyt, mutta on edelleen koholla suhteessa fosforipitoisuuteen.
Ahventen ja haukien elohopeapitoisuudet eivät olleet erityisen korkeita. Tämä on hyvin yleinen tilanne Etelä-Suomen järvissä.
Pienten kalojen ravintonaan käyttämää eläinplanktonia oli runsaasti etenkin alkukesästä.
Särkikanta ei vielä edellytä hoitokalastusta.

Kalastotutkimus ja kalojen elohopeapitoisuus

Aikaisemmin Valajärven kalakantaa on tutkittu koeverkkokalastuksella. Uusi kustannustehokkaampi menetelmä perustui yksittäisten kalojen tutkimiseen. Tutkimuksessa arvioitiin kalaston ikä ja määrä sekä kalakannan vaikutus vedenlaatuun.

Tutkimusta varten Valajärvestä pyydystettiin vuosina 2024 ja 2025 lähes 300 eri kokoista haukea, särkeä ja ahventa, jotka punnituksen ja mittauksen jälkeen toimitettiin pakastettuina KVVY:n laboratorioon. Aivan jokaista järven kalalajia tai kokoa ei tavoitettu riittävästi tai lainkaan (muikku, siika, kuha, made, iso hauki).

Kalastuksesta vastasi Timo Heino ja siihen osallistuivat hänen lisäkseen Pekka Koskinen ja Juhani Toppinen perheineen.

Ohessa pyyntitilasto syksyltä 2024.

Kalaston kannalta Valajärven haasteena on alusveden loppukesäinen happivajaus, joka haittaa selvästi muikkua. Muikkukannan runsaudesta ei saatu tässä tutkimuksessa selvyyttä. Kannan runsauden ja ikäjakauman tutkiminen olisi perusteltua.

Valajärven kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin. Saattaa olla, että sulkasääsken esiintyminen parantaa kuhanpoikasten eloonjääntiä ja lisää siten istutusten tuottoa. Tässä mielessä kuhanpoikasistutusten jatkaminen voisi olla perusteltua. Samalla kannattaisi seurata mahdollisen luonnonlisääntymisen käynnistymistä ja kuhan ravinnonkäyttöä.

Valajärven ahventen ja haukien elohopeapitoisuudet kasvavat kalojen kasvaessa, kuten yleensäkin, mutta pitoisuudet eivät olleet erityisen korkeita. Suuria ahvenia (30 cm) voidaan syödä turvallisesti noin 9 kertaa kuukaudessa, mutta toisaalta suuria haukia (70-80 cm) vain kerran viikossa. Tämä on hyvin yleinen tilanne Etelä-Suomen järvissä.

Eläinplankton ja kalat

Eläinplanktonia, kuten vesikirppuja, oli etenkin alkukesällä runsaasti tarjolla. Kesän loppua kohden planktonin määrä väheni kolmannekseen.

Pikkusärjet, pikkuahvenet sekä sulkasääsken toukat käyttävät eläinplanktonia ravinnokseen. Etenkin pienet särjet syövät vesikirppuja runsaasti ja kasvavat hyvin. Särkikanta ei kuitenkaan vaikuta erityisen tiheältä, joten välitöntä hoitokalastustarvetta ei ole.

Epäselvää on, kuinka suuri rooli sulkasääsken toukilla on eläinplanktonin säätelyssä. Siinä tapauksessa, että Valajärvessä särki olisi tärkein eläinplanktonin käyttäjä, mutta ei syö sulkasääsken toukkia, särkikannan harventaminen saattaisi olla perusteltua.

Valajärven pienet ahvenet sen sijaan kasvavat hitaasti, koska ne joutuvat kilpailemaan eläinplanktonravinnosta särjen kanssa. Ahventen kasvu nopeutuu huomattavasti vasta n. 15 cm pituudessa, jolloin ne pystyvät siirtymään kalaravintoon. Suurten ahventen esiintyminen on positiivinen asia järven tilan kannalta, koska niillä on kalayhteisöä ja ravintoverkon toimintaa tasapainottava vaikutus.