Vanha meritie

Kuva: Päivi Tjukanov

Keskiaikainen Meritie Hämeen linnasta Raaseporiin kulki Valajärven kautta.

Entisinä aikoina Suomen metsät olivat ryteikköisiä ja hankalia liikkua. Siksi yleensä matkustettiin mieluummin vesireittejä pitkin. Harjut muodostivat kuitenkin luonnollisia väyliä, ja niille syntyi polkuja jalkaisin ja hevosella kulkeville. Polut vähitellen levenivät teiksi.

Vanha meritie oli toinen Hämeen tärkeistä sisämaasta rannikolle johtavista vanhoista yleisistä maanteistä. Tietä pidetään keskiaikaisena, sillä sen alkuhistoriaa ei tunneta. Meritie on merkitty 1500-luvun karttoihin. Sitä kutsuttiin myös nimillä Suolatie ja Vaasa-Tammisaaritie. Janakkalassa tiellä oli kaksi haaraa, itäinen ja läntinen.

Meritien reitit

Etelästä meritie lähti Suomenlahden rannikolta Tammisaaren Raaseporin linnasta Vihdin ja Lopen Launosen kautta Janakkalan Vähikkälään ja Rehakan Unikon linnan, Janakkalan kirkon, Turengin ja Hämeen linnan kautta Vaasaan. Janakkalaan  pohjoisesta tullessa se haarautui länteen päin Mustinsuon jälkeen ennen Rehakan ja Vähikkälän kylien rajaa, joka kulki Rajatöyrään mäen päällä. Sieltä tie kulki Niinisalonsuon reunaa seuraten ja ohittaen Piikakiven Valajärven itärantaa pitkin saapuen Uotilaan ja Kurikan kestikievariin. Leipijärven kautta meritie kiersi Vanhalan pellon ja saapui Jurvintien ja Soimintien risteykseen, josta sen yhä vieläkin käytössä oleva, vanha linja vei Pelinojan peltomaisemassa Nummisten Myllytietä pitkin Jokiniemeen.

Piikakivi, Piikakiventie ja Niinisalonsuo

Meritien kulkijat

Markkinat Hämeenlinnassa vetivät kauppiaita Vähikkälän kautta Länsi-Uudeltamaalta asti vielä 1950-luvulla. Hämeenlinnassa Poltinahon kentällä pidettiin hevosmarkkinoita, ja kauppatorilla myytiin elintarvikkeita. Hevosten vetämät rattaat ja reet vyöryivät jonossa kohti kaupunkia. Hevosmarkkinoille tultiin Inkoostakin asti, ja myös Aleksis Kivi kuvasi Rehakan Unikon muinaislinnaa teoksessaan Seitsemän veljestä.

Birger Jaarlin kulta-aarre

Birger Jaarli teki ristiretken Hämeeseen vuonna 1292 tai 1293 kiusallisen pakanallisia hämäläisiä käännyttämään. Hänen kulkureittiään ei tunneta, mutta täällä Valajärvellä ollessa on varsin mieluisaa uskoa, että kulkutie rannikolta Hämeenlinnaan oli juuri Valajärven etelärannalla. 

Töitä teetettiin ruokapalkalla kuten myöhemmin rautateitä rakennettaessa. Työmaa tarvitsi kuitenkin hankintoihinsa rahavaroja. Kasöörin hallussa ollut kultakassa tietenkin ryöstettiin ja hädissään ryöstäjät piilottivat sen läheiseen suohon, jossa se edelleenkin on.

Lähteet:
Vähikkälän kyläkirja. Elämää Vähikkälässä. Turenki 2009. ISBN 978-952-5756-0
⇒ https://www.hamewiki.fi/wiki/Vanha_meritie