Vesiekosysteemi
Kuva: Pekka Koskinen.
Hyvä vedenlaatu parantaa kalakantaa ja terve kalakanta parantaa vedenlaatua.
Päätavoitteenamme on pitää Valajärvi hyvässä ekologisessa tilassa. Olemme 50 vuoden aikana toteuttaneet useita hankkeita Valajärven vedenlaadun parantamiseksi. Olemme monin tavoin tutkineet järven ekosysteemiä, jotta osaisimme kohdistaa parannushankkeet oikein.
Vuonna 2024 käynnistimme uuden hankkeen Valajärven vesiekosysteemin tutkimiseksi ja parantamiseksi. Tutkimushankkeen pohjalta laaditaan strategia ja konkreettinen toimenpidesuunnitelma vuosille 2025–2030.
Tutkimushankkeeseen kuuluu neljä osa-aluetta:
- Valajärven kalastotutkimus
- Valajärven kalaston elohopeapitoisuus
- Valajärven eläinplanktonin tutkimus
- Pintasedimenttien piilevälajiston ja lajistosuhteiden määrittäminen
Aikaisemmin kalakantaa on tutkittu koeverkkokalastuksella. Nyt menetelmä perustuu yksittäisten kalojen tutkimiseen. Tämän pohjalta voidaan paremmin arvioida kalaston ikä ja määrä sekä kalakannan vaikutus järven vedenlaatuun. Tämä kustannustehokas tutkimustapa on valittu alan asiantuntijoiden suosituksesta.
Kahta ensiksi mainittua tutkimuskohdetta varten Valajärvestä pyydystettiin vuonna 2024 runsaasti eri kokoisia haukia, särkiä ja ahvenia, joista on punnituksen ja mittauksen jälkeen toimitettiin pakastettuina KVVY:n laboratorioon jo yli 250 kalaa. Muutamia kalakokoja ja -lajeja puuttuu vielä, ja ne on tavoitteena pyydystää talven ja kevään 2025 aikana.
Tutkimuskalojen pyydystämistä koordinoi Timo Heino ja siihen on osallistunut kolme venekuntaa: Timo Heino perheineen, Jukka Akila, Juhani Toppinen ja Päivi Toppinen sekä Pekka ja Eivor Koskinen lapsineen ja lastenlapsineen.
Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Linnaseudulta.
Valajärven vesiekosysteemi- hankkeen strategisina kysymyksinä ovat:
- Mikä on Valajärven kalalajien suuruus ja ikärakenne?
- Onko järvessä jotakin kalalajia liikaa tai liian vähän?
- Onko aikaisemmin istutetut kalalajit lisääntyneet järvessä?
- Kalat syövät järvessä olevaa planktonia, joka vaikuttaa suoraan järven vedenlaatuun. Mikä on kalakannan vaikutus järvemme vedenlaatuun?
- Onko Valajärven kaloihin kertynyt elohopeaa?
Hankesuunnitelman mukaan kaloja tulisi pyydystää seuraavasti:
- Haukia tulee pyydystää noin 10 kpl, erikokoisia
- Särkiä, myös erikokoisia noin 100 kpl
- Ahvenia, noin 50 kpl, myös erikokoisia, erityisesti suuria ahvenia
- Siikoja, jos satutaan saamaan. Siikojen kohdalla kiinnostavinta on saada selville, onko siiat istutettu järveen ja lisääntyykö siika Valajärvessä?
Kalojen pyydystämisaika ja pyydystämisalue
- Parhaat saaliit saadaan jäiden lähdön jälkeen
- Täydentävää kalastusta voidaan tehdä kesän aikana
- Kaloja voidaan pyydystää järven kaikilta alueilta. Kalat siirtyvät järven alueella alueelta toiselle.
Valajärven muikut
- Muikkujen elinkaari ja kasvu kiinnostaa mökkiläisiä
- Muikkuja tulee kalastaa ja tiedot tulee merkitä kirjanpitokalastukseen. Tämä olisi useamman vuoden mittainen kalastusoperaatio.
- Muikkujen kalastus voi tapahtua syksyllä, mutta järven syvänteistä voidaan yrittää kalastaa muikkuja myös kesäaikaan
Edelleen toivotaan mökkiläisten osallistumista. Muutamia kalakokoja ja -lajeja puuttuu vielä, joten vielä tarvitaan kalastajia, jotka sitoutuvat kalastukseen valikoiduilla paikoilla sekä saaliin kirjaamiseen. Myös verkkojen siistimiseen ja kalojen jälkikäsittelyyn tarvitaan useita käsipareja avuksi. Pyydystetyt kalat pakastetaan ja tiedot merkitään pusseihin, jotka toimitetaan analysoitavaksi.
Lisätietoja hankkeesta antavat Timo Heino (0400 473 542) ja Pekka Koskinen (0400 444 618).
