Pekka Koskinen
20-vuotisjuhlassa 9.7.1992
Valajärven Suojeluyhdistyksen synty
Janakkalan kunta oli merkinnyt vuoden 1969 talousarvioon varoja järvien vesistötutkimusta varten. Näistä varoista terveyslautakunta varasi määrärahan myös Valajärven perustutkimusta varten v. 1970. Tutkimuksen suoritti Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry, joka perustamisestaan, vuodesta 1961, lähtien oli suorittanut monenlaisia alueensa vesistön veden laatua käsittäviä tutkimuksia, vesistön tarkkailua ja perusselvityksiä ym.
Tutkimustulos osoitti, että Valajärven kasviravinteiden runsas esiintyminen tulee aiheuttamaan järven rehevöitymisasteen kohoamista.
Seuraavana vuonna Janakkalan kunnan tilaama tutkimus osoitti, että järven rehevöitymisaste on selvästi kohonnut ja että tilanteen kehitystä on pidettävä huolestuttavana ja nykytilaa jätevesikuormituksen vaikutuksesta likaantumista osoittavana. Valajärven arvo virkistysalueena on jo jossakin määrin vähentynyt ja kehityssuunnan huomioiden tulee alueen käyttökelpoisuusaste virkistysalueena tuntuvasti alenemaan, kuten tutkimustuloksissa jälleen mainitaan.
Valajärven vesiensuojelu on näiden tutkimustulosten perusteella havaittu tarpeelliseksi.
Nyt voidaan todeta Janakkalan kunnan kaukonäköisyys ympäristöasioissa. Ilman kunnan tekemää tutkimusta vuonna 1970 järven asukkaat eivät varmaankaan olisi havainneet järven surkeaa kehityssuuntaa. Asiantuntemus ja osittain tiede tuli Valajärven apuun.
Lämmin kiitos kuuluu Janakkalan kunnalle yhteistyöstä koko 20 vuoden aikana.
Suojeluyhdistyksen perustaminen
Tutkimustulokset tulivat Valajärven ranta-asukkaiden tietoisuuteen lehdistön välityksellä sekä Janakkalan kunnan terveystarkastajan Paavo Kekin kertomana, kun hän suoritti kesäasuntojen viemäröinnin ja käymälätilanteen tarkastuksia. Oli luonnollista, että asukkaiden kesken syntyi keskustelua järven vesiensuojelun tarpeellisuudesta ja hoitamisesta.
Helmikuun 3. päivänä 1972 kokoontuikin Tervakoskella ryhmä Valajärven ympäristön maanviljelijöitä ja ranta-asukkaita keskustelemaan ja tekemään ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä Valajärven vesiensuojelun toteuttamiseksi. Ehdotukseksi tule perustaa Valajärven suojeluyhdistys. Kokous asetti työryhmän valmistelemaan yhdistyksen perustamista: Urho Koskinen, Altti Valajärvi, Kalevi Sauvala, Timo Määttänen ja Olavi Tamminen.
Rantahuviloiden määrä oli tuolloin 122, kun suositusten mukainen määrä olisi 87 huvilaa eli yksi huvila neljää vesihehtaaria kohden.
Vuoden 1992 alussa huviloiden määrä on noin 128. Huvilakannassa ei ole tapahtunut merkittäviä lukumäärällisiä lisäyksiä.
Valajärven suojeluyhdistyksen perustava kokous pidettiin kesäkuun 3. päivänä 1972 tässä samassa talossa. Kokoukseen osallistui 64 Valajärven rannan maan- ja huvilanomistajaa.
Yhdistyksen perustamisen yksi kulmakivistä on ollut järven alueen maanviljelijöiden ja mökkiläisten hyvä yhteistyö. Huoli järven tilasta on ollut yhteinen kaikille järven käyttäjille.
Toinen merkittävä oivallus toiminnan käynnistyessä oli reviirijako. Johtokunnan jäsenet ovat suurlähettiläitä omalla mökkialueellaan. Tieto on kulkenut molempiin suuntiin.
Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen säännöt 9.5.1973. Sääntöihin tehtiin rekisteriviranomaisten esittämiä vähäisiä korjauksia ja muutoksia.
Valajärven Suojeluyhdistys oli toinen Suomessa rekisteröity suojeluyhdistys. Meidän edellemme ehti Tammelan Ruostejärvi vuonna 1971. Kolmantena rekisteröitiin Naarajärvi vuonna 1973.
Yhdistysrekisterissä oli kesäkuussa 1992 rekisteröitynä 48 suojeluyhdistystä ja 35 vesiensuojeluyhdistystä. Rekisteröinti ei suinkaan ole toiminnan päätarkoitus vaan aktiivinen toiminta. Toivottavasti monella järvellä on vastaavaa toimintaa ilman suurempaa ulkopuolista tietoutta.
Olisi hienoa, jos näillä jo olemassa olevilla yhdistyksillä olisi yhteinen valtakunnallinen kattojärjestö, jonka kautta kokemukset voitaisi välittää toisille järville. Yhteinen ”toimisto” voisi myös auttaa uusien yhdistyksien toiminnan käynnistämisessä.
Valajärven tilan seuranta
Yhdistyksen tärkein tehtävä on ollut Valajärven tilan jatkuva seuranta. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on koko 20-vuotiskauden aikana suorittanut veden laadun tutkimukset. Aina vuoteen 1977 saakka tehtiin tutkimukset vuosittain sekä talvella että kesällä. Kun veden laadussa ei tapahtunut huomattavia vaihteluja, luovuttiin tutkijain ehdotuksesta talvitutkimuksen suorittamisesta.
Vuoden 1981 kesätutkimus osoitti, että veden laadun kehityksessä vuosina 1976-1981 oli tapahtunut lievää muutosta heikompaan suuntaan, mikä näkyy happivajauksen kasvuna alusvedessä. Päällysveden tila oli tuona ajanjaksona hyvä ja fosforipitoisuus oli alhainen. Kriittinen kynnys sijaitsee noin 7 metrin syvyystasolla.
Veden laadun mittarina voidaan käyttää veden happi- ja fosforipitoisuutta eri syvyyksissä.
Seuraava taulukko kuvaa vedenlaadun ominaisuuksia 5 metrin syvyydessä vuosina 76-90:
| 10.8.1976 | 24.8.1978 | 12.8.1980 | 23.8.1982 | 17.8.1983 | 7.8.1990 | |
| Veden lämpötila C | 17,0 | 16,6 | 19,3 | 16,8 | 17,0 | 19,4 |
| Happi mg/l | 8,9 | 8,7 | 5,8 | 8,9 | 8,0 | 8,1 |
| Fosfori mg/l | 0 | 10 | 11 | 16 | 13 | 12 |
| Näkösyvyys dm | 60 | 42 | 26 | 25 | 30 | 31 |
Yhteenvetotaulukko osoittaa, että lämpiminä kesinä järven happipitoisuus laskee samalla kun fosforin määrä saattaa nousta.
Näkösyvyys huonontunut vuoden 1976 arvosta 6 metriä vuoden 1990 arvoon 3,1 metriä. Tilanne oli pahin vuosina 1980 ja 1982 jolloin näkösyvyys oli vain 2,5 metriä.
Vähävetiset kesät ovat ongelmallisia Valajärvelle. Heikot vesivuodet tuovat korostetusti esille veden laimennussuhteen kautta vesiensuojelun merkityksen. Vesiensuojelun toimenpiteet ovat tärkeitä juuri vähävetisinä vuosina.
Tutkimustulokset osoittavat, että veden laatu alkuvuosien jälkeen saavutti hyväksyttävän tason niiden toimenpiteiden avulla, joita suojeluyhdistys suositteli jäsenistölleen, joka kiitettävän tarkoin on noudattanut yhteisiä ohjeita.
Kaksikymmenvuotisten vesiensuojelutoimenpiteiden tuloksen on todettava, että Valajärveä voidaan edelleenkin pitää erittäin karuna, kirkasvetisenä vain lievästi humuspitoisena, virkistyskäytön kannalta hyvänä järvenä. Veden hygieeninen laatu on tutkimustulosten mukaan ollut jatkuvasti hyvä.
Kalakuolemilla on myös riippuvuussuhteet järven tilaan. Viime kesänä 1991 havaittujen kalakuolemien tutkimustulokset kertovat karun riippuvuussuhteen.
Heinäkuussa 1991 suoritettiin koekalastus verkkosarjalla. Tulokset osoittavat järven särkikannan olevan erittäin runsaan. Kalasto on vinoutunutta ja alikalastettua. Harventamalla ensin särkikantaa tehokalastuksella ja sitten petokalastuksin voitaneen kalaston vinoutumaa poistaa ja kalastoa tervehdyttää.
Syödessään pohjalla särjet sekoittavat sedimenttiä, mistä liukenee ravinteita veteen ja järvi kuormittuu sisäisesti. Tämä tehostaa hapen kulumista pohjan läheisissä vesikerroksissa. Särjet aiheuttavat saman kaavan mukaan sinilevän syntymistä. Hapen puute ja kohonneet fosforiarvot luovat suotuisat puitteet sinilevän kasvulle ja nousulle veden pintaan.
Elokuun 15. 1991 tutkittiin Valajärven pohjanläheisten vesikerrosten happipitoisuutta ja todettiin pohja vähähappiseksi alusveden alueella. Pohjakalana kiiski ei tule toimeen, jos happi pohjalla vähenee. Kiisket joutuvat pakenemaan niille vieraaseen elinpiiriin, jolloin niiden vastustuskyky alenee.
Lähinnä ahvenissa todettiin läikkätautia, jota erilaiset yleiset vesibakteerit aiheuttavat stressaantuneisiin kaloihin. Ylitiheä kalasto edesauttaa kalojen loisien lisääntymistä.
Koekalastuksen tulos on sinänsä myös erittäin mielenkiintoinen:
| Kiiski | 27,2 % |
| Särki | 26,5 % |
| Hauki | 22,9 % |
| Ahven | 21,2 % |
| Muikku | 2,2 % |
Kalakannan tervehdyttämiseksi on sovittu kalastuskuntien kanssa, että kesällä 1993 tehdään särkien tehokalastus kuten naapurijärvissä on tehty. Tänä kesänä ei operaatiota ole voitu suorittaa, koska tarvittavat pyydykset ovat olleet varattuina koko kesän.
Joitakin erillishavaintoja vuosien kuluessa on. Esimerkiksi vuonna 1982 oli paljon kalakuolemia. Silloin syyksi epäiltiin suurta lokkimäärää. Jälleen kerran todettiin, että järven kokonaiskuormitusta tulee pienentää. Vuonna 1983 todettiin järven yleistilan parantuneen verrattuna vuosiin 1976-1982. Pohjaveden happikato, joka on ilmeisesti vuosittainen vakio oli myös vuonna 1983 normaalilla tasolla. Vuonna 1985 istutettiin siikaa suojeluyhdistyksen kustannuksella. Vuonna 1986 ilmestyivät mattojen ja autojen pesukiellosta kertovat uudet taulut.
Järvisätkin on ollut uusi ilmiö järvessä. Viime kesänä oli merkittävä osa järven pinta-alasta järvisätkimen peitossa. Järvisätkintä pidetään puhtaan ja hyvälaatuisen veden merkkinä. Hauille sätkin antaa hyvät lepopaikat, joista haukia on helppo saada virvelillä. Viime kesän kalajutut kertovat virvelillä saatujen haukien suuren lukumäärän ja kokojenkin vaihtelevan 1-5 kilon välillä. Muutenkin haukikanta on kasvanut merkittävästi.
Yhdistyksen muu toiminta, siirtyminen vedestä maalle
Johtokunnan kokouksissa on aika-ajoin käsitelty muiden luonto-olioiden esiintymistä järven alueella. Lokit ovat häirinneet mökkiläisten rantaelämää erityisesti järven pohjoispäässä. Kaksi syytä lokkien joskus suureen esiintymiseen on havaittu: Rehakan kaatopaikka sekä järven suuri pintakivien määrä järven pohjoispäässä.
Minkit olivat ongelmallisia 1970-luvun lopulla. Silloin minkkejä pyydystettiin metsästysseurojen avulla.
Rapukanta on kuollut monta kertaa rapuruttoon. Nyt tutkitaan mahdollisuuksia, jotta saataisiin lupa istuttaa rapuruttoa kestävää täplärapua järveemme. Lupaa anotaan ensi kesäksi.
Aivan uusi toimintamuoto on ollut systemaattisen jätteiden keräilyn käynnistäminen. Romulavat ovat ilmestyneet jo kymmenen vuoden ajan joka toinen vuosi mökkiteiden varsille. Viime kesänä aloitettiin koeluontoisesti keskitetty talousjätteiden keräily Vähikkälän kyläkaupalla. Nyt on toiminta jo vakiintunut. Me tuotamme yhdessä 1600 litraa talousjätteitä 10 päivässä.
Yhteistyö kyläkaupan omistajan ja kaupan pitäjän kanssa on ollut myös erittäin hedelmällistä. Kauppa toimii solmukohtana monenlaiselle tiedonvälitykselle järvemme ja muiden järvien asukkaille. Toivomme, että kaupan kannattavuus olisi parempi kuin muiden kauppojen, jotta solmukohtamme säilyisi elinvoimaisena.
Yhdistyksen hallinto
Kirjanpidollisesti yhdistyksen toiminta ei ole ollut tilinhoitajille kovin vaativaa puuhaa. Tositteiden määrä on vaihdellut 6 ja 20 välillä. Jäsenmaksujen kerääminen on ollut paljon enemmän työtä vaativaa toimintaa.
Yhdistyksen johtokunta on yleensä kokoontunut 3 kertaa vuoden aikana. Johtokunnan jäsenten mandaattiajat ovat myös olleet sopivan pitkät.
Yhdistyksen tilintarkastajina ovat koko 20-vuotisen toiminnan aikana olleet Tapani Paananen ja Matti Turunen. Heille molemmille kuuluu erittäin lämmin kiitos näistä ensimmäisistä vuosikymmenistä.
Yhteenveto
Olemme itse asiassa viettämässä voiton juhlaa. Tämä on voitonjuhla itsestämme. Itse saatoimme järvemme pahan kehityksen alkuun omien elämäntapojemme avulla. Olemme onnistuneet kääntämään kehityssuunnan oikeaksi. Olemme voittaneet terveen järven terveellä järjellä itsellemme.
Tulevaisuuden haasteet ovat uusien sukupolvien opettaminen vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun.
Tämän illan TV2:n ympäristöuutisissa on tarinaa Valajärven suojelusta.