Koe- ja hoitokalastukset
Kuva: Pekka Koskinen
Valajärven kalakantaa tutkitaan ja hoidetaan säännöllisesti tekemällä koekalastuksia ja hoitokalastuksia.
Koekalastukset
Osana järven pitkäjänteistä hoitosuunnitelmaa Valajärvessä on tehty koekalastuksia vuosina 2003, 2004 ja 2019. Koekalastuksen tarkoituksena on selvittää kalakantojen ja järven ekologista tilaa. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi tulevien käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelussa. Koekalastusten perusteella saadaan kattava peruskuva kalakantojen ja kalastuksen säätelyn tarpeellisuudesta.
Oheisen valintaruudun takana on Hämeen kalatalouskeskuksen laatima raportti vuoden 2019 koekalastuksesta. Alla on ote tästä samasta raportista.
Valajärven verkkokoekalastus 2019
Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Juho Haapala
Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/2019
”Valajärven kalasto on tyypillinen melko karulle järvelle:
- Yksikkösaalis on matala. Karuissa tai kuormittamattomissa järvissä yksikkösaaliit ovat tyypillisesti alle 1000 g ja 50 kpl/vy. Valajärven vastaavat luvut ovat 1171 g ja 60 kpl/vy, eli vain hieman korkeammat. Rehevissä järvissä yksikkösaaliit ovat yleensä n. 2000 g:n ja 100 kpl:n tasolla.
- Särkikalojen osuus kalabiomassasta on Valajärvessä n. 34 %. Kuormitettujen järvien tyypilliset särkikalaosuudet ovat 60-70 % luokkaa.
- Petokalojen osuus kalabiomassasta on hyvin tyypillinen, joskin kuormittamattomien järvien sisäinen vaihtelu petokalojen määrässä on huomattavan suuri. Voimakkaasti kuormitetuissa järvissä petokalojen (ahven ja kuha) osuus on kuitenkin pääsääntöisesti alle 20 %, kun Valajärvellä osuus on n. 25 % (ahven ja hauki).
Poikkeuksena tyypillisiin kuormittamattomien järvien piirteisiin oli kalojen alhainen keskikoko. Koekalastuksessa selvästi runsaimpana esiintyi pienikokoista ahventa. Huomioon on kuitenkin otettava se, että koekalastukset aliarvioivat haukien määrää huomattavasti. Tämä vaikuttaa sekä petokalojen osuuden lisäksi myös kalojen keskikokoon.
Jo vuoden 2008 hoitokalastusten perusteella Valajärvessä esiintyy koekalastuksissa havaittujen lajien lisäksi ainakin muikkua. Haukea saatiin saaliiksi runsaastikin ja joukossa oli huomattavia määriä kookkaita yksilöitä. Tämä antaa viitteitä siitä, että hauki lienee Valajärven tärkein petokala. Haukea saadaankin edelleen saaliiksi runsaasti ja joukossa on yhä myös suuria yksilöitä. Lisäksi järveen on istutettu siikaa vuodesta 2006 lähtien vuosittain, lukuun ottamatta vuotta 2011 ja niitä saadaan hyvin saaliiksikin. Viimeksi vuonna 2013 istutettiin myös taimenta 56 kpl, mutta istutusmäärä on niin pieni, että käytännön merkitystä järven kalakantojen kannalta sillä ei juurikaan ole.”
Hoitokalastukset
Hoitokalastuksen tarkoituksena on poistaa järvestä sitä rehevöittävää kalakantaa. Valajärvessä on tehty hoitokalastuksia vuosina 1998, 2008 ja 2011.
Alla on Pekka Koskisen kertomus vuoden 2008 hoitokalastuksesta:
”Jo ennen vappua 2008 Valajärvellä aloitettiin hoitokalastus, josta oli sovittu Sauvalan kalastuskunnan kanssa. Edellinen hoitokalastus oli tehty vuonna 1998, jolloin järvestä nostettiin lähes 30 tonnia särkeä. Nyt saalis oli 8,5 tonnia, josta lähes 80 % oli särkeä.
Tapahtumaan liittyi paljon todellisia kalajuttuja. Yhtenä yönä rysään ui 500 kilon muikkuparvi, joka sitten päästettiin takaisin järveen. Parina yönä tuli yhteen rysään useita yli kymmenen kilon haukia, jotka olivat pituudeltaan pidempiä kuin tavallisen lapion varsi jatkettuna vielä kymmenellä sentillä. Lähes joka yö rysiin ui useita 4-6 kilon haukia. Ammattikalastajamme ihmettelivät haukien kokoa ja suurta lukumäärää. Suuri haukikanta ei oikein kannusta istuttamaan pieniä kaloja, koska hauet syövät ne heti suurena herkkuna.
Suuria ahvenia, jopa 400-500 grammaisia, oli myös joka yö uinut rysiin. Erikoisin saalis oli kuitenkin 5,7 kilon lahna tai karppi. Kalastajat kutsuivat kalaa lahnaksi, mutta asiasta esitettiin myös arvailuja, että kyseessä olisi ollut peilikarppi. Siikaa saatiin myös jonkin verran, mutta ei merkittäviä määriä. Tarina kertoo, että pari vuotta sitten olisi myös saatu iso karppi samoin kuin 75 cm pitkä ankerias.
Ammattikalastajamme sanoivat, että järven kalakanta on hyvässä kunnossa samoin kuin rapukanta. Rapuja tuli runsaasti kaikista rysistä. Tämä vahvistaa käsityksen, että täplärapujen istutus on onnistunut hyvin.
Harmillista hoitokalastuksen osalta oli, että se voitiin toteuttaa vain Sauvalan kalastuskunnan alueella. Lupaa tehokalastukseen ei saatu järven Rengon puoleiseen osaan, vaikkakin monet tahot puolsivat sen tekemistä.
Valajärvestä on tullut vuosien saatossa oikea kalajärvi tai oikeastaan oikea haukijärvi. Nyt vaan kaikki kalastamaan! Kerrotaan kaikki parhaimmat kalajutut muikkubileissä elokuun lopulla.”
