Kesäasukkaista ympärivuotiseen vapaa-ajan asumiseen
Ensimmäiset Valajärven vapaa-asunnot olivat pääasiassa kesäkäytössä, mökkejä ei kutsuttu mökeiksi, vaan ajan käytännön mukaan huviloiksi. Pitkään oli tyypillistä, että mökillä oltiin koko kesä tai ainakin niin kauan kuin kesälomaa oli. Perheissä, joissa oli lapsia, lapset lähtivät mökille heti koulujen päätyttyä, ja kotiin palattiin vasta koulujen alkaessa syyskuun alussa. Perheen äiti jäi lasten kanssa mökille, kun isä kävi Riihimäellä tai Hyvinkäällä töissä. Jos molemmat vanhemmat olivat työelämässä, olivat lapset mökillä isovanhempien tai muiden sukulaisten kanssa. He, joilla oli käytössään oma auto, pystyivät toki halutessaan käymään kesällä kotona katsomassa, että kaikki oli kunnossa. Silti sinne ei jääty pitemmäksi aikaa, vaan kesä vietettiin nimenomaan mökillä.
Varhaisimpien Valajärven mökkiläisten muistot yltävät 1940-luvulle, jolloin varsinkin matkat mökille poikkesivat paljon nykyisestä. 20 kilometrin matka Riihimäeltä Valajärvelle sujui vuokraksi saadun kuorma-auton lavalla. Lavalla olivat sekä lapset että kaikki kotoa tuodut varusteet, joita mökillä tarvittiin. Alkuvuosina mökillä ei välttämättä ollut esimerkiksi omia petivaatteita tai astioita. Syksyllä sama siirtymä toistui takaisin kaupunkiin päin. Läheisin linja-autopysäkki oli aluksi Launosten kylällä Lopella, josta matkaa Valajärvelle jäi vielä kahdeksan kilometriä. Kun vanhemmat tulivat Riihimäeltä viikonlopuksi mökille, he kävelivät loppumatkan kaupungista tuodut ruokatäydennykset mukanaan. Myöhemmin bussit pysähtyivät Piikakiventien varteen, mikä helpotti kulkemista.
Bussimatkoihin liittyi tunnelmaa, sillä autot olivat täynnä ja kaluston kunnossa parantamisen varaa. Eräällä muistoihin jääneellä matkalla bussin kyydissä olleet ihmettelivät, mikä pyörä oikein pyöriikään bussin vieressä, kunnes huomattiin, että bussista oli irronnut rengas. Teinivuosien kesätöihin matka Riihimäelle ja takaisin sujui puolestaan polkupyörällä, jolloin ei tarvinnut olla riippuvainen bussin aikatauluista.
Ruokaostoksia saattoi tehdä myös Vähikkälän kylän Osuuskaupassa. Kotakalliontien puolella mökkiläisiä palveli kaksi kertaa viikossa myymäläauto. Myymäläauton mukana sai myös postia – lapsena myymäläautosta noudettu nimipäiväkortti on tärkeä mökkimuisto.
Vähikkälän osuuskauppa on sittemmin lakkautettu, mutta kesäisin samassa rakennuksessa toimii kyläläisten ja mökkiläisten iloksi Suvipuoti. Normivalikoiman lisäksi puodista voi ostaa paikallisten maanviljelijöiden tuotteita. Suvipuodilla on myös sosiaalinen merkitys koko kyläyhteisölle, sillä siellä tavataan kesäisin tuttuja. Suuremmat ostokset tehdään usein mökille tultaessa joko omassa tutussa kaupassa kotipaikkakunnalla tai mökkimatkan varrella Hyvinkään tai Riihimäen isoissa marketeissa. Nykymökkiläisen arkea helpottaa ostosten tilaaminen etukäteen netin välityksellä, jolloin ne voi noutaa kaupasta kyytiin valmiiksi pakattuna.
Vaikka kesät olivat mökkeilyn pääsesonki, mökkeihin liittyy myös rakkaita talvimuistoja. Talvisin mökillä tultiin käymään enimmäkseen päiväretkillä, jo siitäkin syystä, ettei kaikkia mökkiteitä oltu aurattu. Auto jätettiin silloin kauemmas ja loppumatka kuljettiin suksilla tai hangessa kävellen. Riihimäellä asuneet lapset kavereineen saattoivat hiihtää koko 20 kilometrin matkan mökille. Tuolloin käytäntö ei ollut mitenkään erikoinen, vaikka yhteydenpitomahdollisuuksia ei ollutkaan kuten nykyään, ei puhelinta mökillä saati lasten mukana kulkevia matkapuhelimia. Nykyvanhemmat tuskin päästäisivät kouluikäisiä lapsiaan samanlaiselle retkelle keskenään.
Talvinen mökki tarjosi erilaisia elämyksiä kuin kesällä. Lapsen näkökulmasta oli hauskaa, kun mökin verannan rappusten eteen tehtiin nuotio, jossa paistettiin makkaraa. Mukana oli eväitä, ja termospullosta juotiin mehua tai teetä. Eräs mökkiläinen muistelee, kuinka hän oli 1960-luvulla tullut isänsä kanssa talvella mökille ja he olivat yöpyneet siellä. Pakkasta oli ollut 30 astetta. Isä ja poika olivat nukkuneet takan edessä vierekkäin, toisiinsa käpertyneinä, etteivät olisi paleltuneet. Lisäksi isä oli käynyt yöllä purkamassa autosta akun ja laittanut sen takan eteen lämpimään, että auto lähtisi seuraavana päivänä käyntiin.
Mökkejä alettiin varustaa talviasuttaviksi tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Eräs Kotakalliontien saunamökeistä sai uudisrakentamisen myötä vuonna 1969 rinnalleen isomman päämökin, josta tehtiin jo rakennusvaiheessa talvikäyttöön sopiva. Uuden mökin myötä perhe ryhtyi viettämään jouluja Valajärvellä. Mökkiolot toivat joulun järjestelyihin tiettyjä haasteita, mutta tunnelmallisuus palkitsi vaivan. Mökkiä oli lämmitetty etukäteen, ja jouluaattona töiden loputtua saavuttiin kinkun, muiden ruokien ja tavaroiden kanssa joulunviettoon. Ensin oli varmistettu, että tie mökille oli aurattu. Yhtenä jouluna mökin öljykamina oli savuttanut niin pahasti ja noennut paikat, että joulunviettäjät olivat joutuneet jäämään kaupunkiin.
Nykymökkiläisyys on muuttunut ympärivuotiseksi vapaa-ajan asumiseksi. Myös Valajärven nykyinen mökkikanta on varustukseltaan ja lämmöneristykseltään sellaista, että mökillä voi yöpyä mukavasti talvellakin, myös joulunvietossa. Samaan aikaan kun mökeillä käydään useammin talvisin, niillä vietetään kesällä lyhyempiä jaksoja yhden pitkän sijaan. Ihmisten vapaa-ajankäytölle on useampia kilpailijoita kuin menneinä vuosikymmeninä. Matkustus on niistä yksi – enää ei tyydytä olemaan vain yhdessä paikassa koko lomaa. Toisaalta esimerkiksi lasten harrastusaikataulut voivat vaikuttaa mökkijaksojen pituuteen, jos kesän urheilutreenit ja pelit pitävät perheen kotona. Kun mökille ei ole kotoa pitkä matka, voidaan siellä kuitenkin piipahtaa perheen tai kavereiden kesken nopeasti pääkaupunkiseudultakin käsin, vaikkapa vain saunomaan, sen sijaan että jäätäisiin yöksi.
Osalle Valajärven vapaa-ajanasukkaista mökki merkitsee lähes samanvertaista asumista kuin kaupunkikodissa. Mikäli työtilanne sallii, toimistoa voidaan pitää Valajärvellä tietokoneen kautta etäyhteyksin, ja kaupunkikoti on se, jossa käydään välillä kääntymässä. Nuorempi sukupolvi käy mökillä tapaamassa vanhempiaan ja lapsenlapset saattavat jäädä muutamaksi päiväksi vanhaan tapaan isovanhempien luokse viettämään lomaa. Aikaisempaa laajemmat tilat ja mökin korkeampi varustelutaso mahdollistavat paremmin myös erilaisten juhlien vieton yhdessä suvun kanssa. Mökillä voidaan kokoontua juhannuksen lisäksi jouluna, uutena vuotena, pääsiäisenä ja muina juhlapäivinä.
Teksti: Eija Schwartz 2022.