Kuva: Päivi Tjukanov

"Luonnon ihana Valajärven Rauhaniemi"

Valajärven kaakkoisrannalla kurottaa luoteeseen Rauhaniemi. Rauhaniemen vieritse kulkee yksi Suomen historiallisista pääväylistä, Meritie, jota myöten matkaajat ovat taivaltaneet rannikolta sisämaahan ja päinvastoin. On helppo kuvitella, kuinka niemi on jo kauan sitten ollut rauhaisa levähdyspaikka, jossa Valajärvelle saapunut kulkija on voinut hengähtää hetken syrjässä matkan vaivoista. 

Viime vuosisadan alkupuolella Sauvalan kartanon alueisiin kuulunut Rauhaniemi oli suosittu retkikohde, jonne ihmiset lähiseutujen taajamista tulivat virkistäytymään ja nauttimaan kesäisestä luonnosta. Rauhaniemelle oli 1900-luvun alussa suunnitteilla hetken aikaa jopa keuhkotautiparantola – kaunis luonto ja maaseudun puhdas ilma katsottiin terveyttä edistäviksi tekijöiksi. Tätä suunnitelmaa varten Rauhaniemeltä ehdittiin purkaa pois siellä sijainnut torppa, ja rakennus siirrettiin lähemmäs Sauvalan kartanoa. Parantolaa ei kuitenkaan lopulta rakennettu, mikä toisaalta mahdollisti juuri retkeilyn alueella.  

Kesäpäivän ihanuutta. Partiolainen vierailulle tulleen perheen kanssa Rauhaniemen kalliolla. Kuva: yksityiskokoelmat.
Tyttöjen hauska hetki laiturilla. Kuva: yksityiskokoelmat.
Vanhemmat saattoivat tulla vierailupäivänä käymään ja tutustumaan partiolaisten leirielämään Valajärvellä. Kuva: yksityiskokoelmat.


Vaikka Rauhaniemellä sijainnut torppa purettiin, niemi toimi edelleen myös kartanon tukikohtana Valajärvellä. Osaa Rauhaniemen rannasta kutsuttiin nimellä 
pyykkiranta, sillä kartanon väki kävi järvellä pesemässä pyykkiä. 1950–60 -luvuilla pyykkiä kertyi erityisen paljon, sillä kartanon sokerijuurikasviljelmät työllistivät parikymmentä kausityöntekijää, joiden pyykit, vuodevaatteet mukaan lukien, pestiin Rauhaniemellä. Matot tuotiin myös vielä tuolloin järven rantaan pestäväksi. 

Yhteisöllisyydellä oli merkittävä osa Rauhaniemen kesänvietossa 1900-luvun vuosikymmeninä. Kartano antoi maitaan retkeilijöiden käyttöön, ja monet lähiseutujen yhdistykset järjestivät kesäisin juhlia ja virkistysretkiä Rauhaniemelle. Kuten sanomalehti Hämeen Kansa kirjoitti kesällä 1938: ”Pölyisen Riihimäen asukkaat rientävät rannoille”. Yhteiskunnan teollistuminen ja kaupungistuminen oli jo alkanut, eivätkä arjen elinolot enää välttämättä tarjonneet kaikille luontokokemuksia, toisin kuin Valajärven rannat. Retkiin kuului yhdessäolon lisäksi esimerkiksi mustikanpoimintaa järven rantametsistä ja rannalla kun oltiin, tietysti uimista. 


| Nuorisoseuran kesäretki 1926 |



Riihimäen Nuorisoseuran järjestämään kesäretkeen 24.–25.7.1926 pystyi osallistua joko päiväsaikaan tai yön yli. Autokuljetus Valajärvelle lähti Riihimäen kauppatorilta, joko klo 18 lauantaina tai klo 8 sunnuntaina. Paluu Riihimäelle tapahtui sunnuntai-iltana. Retkelle tuli ottaa mukaan omat eväät ja juoma-astia, sillä perillä oli tarjolla kahvia, virvokkeita – ja erinomainen uimaranta. (Lähteet Riihimäen Sanomat 22.07.1926. NO 79. ja 27.07.1926. NO 79).

Eri yhdistysten järjestämien lyhyiden retkien lisäksi Rauhaniemelle majoittuivat pidemmille kesäleireille erityisesti partiolaiset. Valajärvellä voitiin viettää muutamia terveellisiä ja ihania päiviä kauniin koskemattoman luonnon parissa, kuten eräs partiolainen kuvaili leirielämää Rauhaniemellä Riihimäen Sanomissa 24.5.1938.  Myös Riihimäen kauppalan huoltolautakunnan lastensuojeluosaston järjesti Rauhaniemellä kesäleirejä pojille, ja esillä oli jopa ajatus lasten kesäsiirtolan perustamisesta Valajärvelle. Luontoarvot koroistuivat näilläkin leireillä.

1960-luvulla partiolaiset tulivat Valajärvelle Helsingistä. Pääkaupunkiseudun lapsille Valajärvi edusti toisaalta erämaata ja mutta myös maalaiselämää vastakohtana kaupunkielämälle. Helsingin Paavalin seurakunnan Vallilan Vesaisten leireihin kuului yleensä talkoopäivä Sauvalan kartanon pelloilla, jolloin he osallistuivat sokerijuurikkaan harventamiseen. Kartanon väelle järjestettiin vastaavasti leirin aikana rannalla nuotioilta. Muistona ja kiitoksena näistä kesäleireistä kartanon kokoelmissa on edelleen partiolaisten lahjoittama puukko.

Nykyinen hirsirakennus pystytettiin Rauhaniemelle vuonna 1968, jonka jälkeen niemi on ollut pelkästään yksityiskäytössä.

Partiolaisia tuli leirille Valajärvelle Helsingistä 1960-luvulla. Kuva: yksityiskokoelma.

Tunnelmia partiolaisten leirielämästä Rauhaniemessä 1960-luvulla. Kuvat: yksityiskokoelma.

Teksti: Eija Schwartz 2022.